Viime kesän hittibiisissä lauletaan, että lomalla viimeinkin. Minäpäs sanon nyt, että jes, kotona viimeinkin! Saksan reissun jälkeen lähdimme miltei heti kohti pohjoista, yöttömän yön näkemisen hinku silmissä, ja matka oli huippuhyvä autoreissu Suomen läpi. Nyt kuitenkin oma sänky, terassi ja koti sekä koko tämä ihana kesäkaupunki tuntuvat kaikkein parhaimmilta, eikä hetkeen tee mieli edes tehdä reissusuunnitelmia - nyt saa vaan olla!
Automatkamme tavoitteena ja suunnitelmana oli pysähtyä jokaikiselle tienvarsikirpparille ja niihin kaikkii mielenkiintoisiin paikkoihin, joihin ei muka normaalisti päämääräsuuntautuneilla matkoilla ehdi. Ihan kauheasti näitä paikkoja ei matkan varrelta löytynyt, mutta muutama helmi kylläkin!
Aloitetaan pohjoisesta. Juhannuksenviettopaikkamme sijaitsi saaressa Kemin edustalla, Perämeren pohjukassa, ja ennen juhannusta kävimme myös seikkailemassa Ruotsin puolella kaupoissa ja maisemissa. Hieman Haaparannasta pohjoiseen ajaessamme törmäsimme mukavannäköiseen pihapiiriin, josta löytyi ihastuttava kirppis, eli ruotsalaisittain loppis. Loppis oli avattu vanhaan asuinrakennukseen ja oli sisustettu vanhan ajan mukaan: myynnissä olevat keittiötavarat olivat esillä keittiöhyllyissä ja huonekalut ikään kuin oikeilla paikoillaan. Jos olisin tiennyt tästä paikasta (ja sen hinnoista) etukäteen, olisin reissannut peräkärryn kanssa! Tällä kertaa mukaan tarttui vanha herätyskello, jollaista olenkin etsiskellyt kokoelmiini. Valitettavasti en muistanut painaa paikan nimeä mieleen, mutta kuulemani mukaan koko Pohjois-Ruotsi on oikea loppisfriikkien päiväuni!
Palatessamme etelään pysäkkejä oli valtavasti, ja pari esittelemisen arvoista paikkaan löytyi rantatien varrelta. Heti Kalajoen hiekkasärkillä käytyämme iskimme jarrut pohjaan uudestaan, kun vastaan tuli Vanhan pihan antiikkimyymälä. Vanha aitta oli täynnä astioita, huonekaluja, kirjoja, sisustusrekvisiittaa ja muun muassa Arabian vanhoja astiasarjoja. Se sama peräkärry olisi pitänyt olla mukana täälläkin! Varmasti vierailemme paikassa vielä uudestaan, jos tulee ajettua ohi.
Kirppiksistä siirryimme vähän erilaiseen ympäristöön, kun pysähdyimme Kokkolaan ruokapaikan toiveissa. Sellainen löytyikin Kokkolan vanhan kaupungin idyllisistä kortteleista: pistäydyimme Vohvelikahvilassa, jonka kaima löytyy myös Tampereelta. Meidän savulohitäytteiset vohvelimme olivat täyden kympin arvoiset, ja lisäksi kahvilan yhteydessä pidettävä taidemyymälä oli kiva nähtävyys. Hyvä paikka myös ostaa viime hetken tuliaiset :)
Retken yksi suunnitelmista, eli pysähtyminen aina kun huvittaa, oli varsin onnistunut. Suosittelen kaikille ja toivon itselleni jatkossakin hiukan mutkittelevia tai aikaavieviä reittejä, mutta sitäkin mukavampaa löytämisen riemua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti