KarkkiPoppariHahHahHaa

 

Tukehduttaa ja ällöttää. Saan kummallisia ärsytyspuuskia ilman selitystä, enkä saa illalla unta. En uskalla avata kenenkään blogeja tai selata aikakauslehtien uusia numeroita. Enkä varsinkaan mitään joululehtiä. Niin, tämä on nyt se hetki, kun selitetään miten kiire on ollut, miten ei ole ehtinyt tehdä sitä eikä tätä, ja kuinka tuntee olonsa niin surkeaksi ilman syksyistä kädentaitopuuskaa. En kerta kaikkiaan ole ehtinyt neuloa tarpeeksi, tehdä omaa heijastinta heijastinkankaasta saati ommella hametta tai tyynyliinaa ihan vaan hyvin vuoksi. Olen lukenut samaa kirjaa jo kaksi kuukautta, kun nukahdan ennen sivun kääntämistä. Haaveilen piirtämisestä, sisustamisesta, rakentamisesta ja joulukoristeista.

Toisaalta samaan aikaan olen tehnyt valtavasti ihan oikeita töitä jo usean kuukauden ajan ja olen elossa. Olemme majoittaneet yli 20 yövierasta kolmen kuukauden aikana ja nauttineet hetkistä myös keskellä pitkiä ja hektisiä työviikkoja. Purskahdan itkuun katsoessani Vain elämää -ohjelmaa, koska se vaan on niin ihana ja rakastan perjantai-illan lohturuokia ja kynttilöitä. Huokaan joka kerta ihastuksesta, kun lopetan juoksulenkkiäni idyllisten talojen keskellä. 

Yhtenä iltana viikkoja sitten meillä oli ne vieraat Oulusta, joiden kanssa vietettiin myös sushi-bileitä. Ystävättären Meidän perhe -lehdestä löytyi iltaherkuksi hauska maustettujen popcornien ohje. Meidän keittiössä tehtiin chilin makuisia ja suklaakuorrutteisia, ai että! Innostuin vielä askartelemaan oikeat karnevaalitörpöt poppareille: kaivoin laatikoista vanhoja paperikasseja, joista leikkasin ja teippasin kartiot kiinni Teippitarhan teipeillä. Marimekon syksyn mainoslehdestä löytyi hassu kuosi koristamaan ruskeaa paperia. Sitten vaan harkkosaksia, taittelua, liimaa ja teippiä. JEEEE!